Malesia valmistelee ensimmäistä itsenäistä lakiaan tekoälyn sääntelemiseksi ja aikoo saattaa sen voimaan vuoden 2027 alkuun mennessä. Lainsäädännön tarkoituksena on antaa yrityksille, tutkijoille ja sijoittajille yhtenäinen sääntökokonaisuus tekoälyjärjestelmien rakentamiseen ja käyttöönottoon maassa.
Aikataulu asettaa Malesian pieneen joukkoon Kaakkois-Aasian maita, jotka siirtyvät vapaaehtoisista ohjeista sitovaan sääntelyyn. Viranomaiset eivät ole vielä julkaisseet luonnosta, joten lain tarkka sisältö on epäselvä. Toistaiseksi on viestitty vain aikomuksesta: korvata nykyisten sääntöjen tilkkutäkki yhdellä tekoälyyn keskittyvällä kehyksellä.
Mitä lailla on tarkoitus korjata
Tällä hetkellä Malesian tekoälyhankkeet voivat kuulua useiden eri sääntelyviranomaisten alaisuuteen sektorista riippuen – viestintä, rahoitus, terveydenhuolto, liikenne. Tämä päällekkäisyys luo epävarmuutta yrityksille, jotka yrittävät selvittää, mitkä säännöt koskevat chatbottia, luottopisteytysmallia tai autonomista ajoneuvoa. Erillisen tekoälylain odotetaan keskittävän tätä valvontaa tai ainakin määrittelevän, miten osat sopivat yhteen.
Sääntelyn selkeys on ilmoitettu tavoite. Kehittäjille ja yrityksille se tarkoittaa etukäteen tietämistä siitä, mikä on sallittua, mikä vaatii hyväksyntää ja millaisia seuraamuksia rikkomuksista seuraa. Hallitukselle se tarkoittaa oikeudellista perustaa puuttua tilanteisiin, joissa tekoälyjärjestelmät aiheuttavat haittaa tai toimivat tavoilla, joita nykyiset säädökset eivät kata.
Miksi sijoittajat seuraavat
Epäselvät säännöt ovat tunnettu jarru investoinneille. Yritykset epäröivät sitouttaa pääomaa markkinoille, joilla ne eivät voi ennustaa, miten uutta teknologiaa tullaan sääntelemään. Selkeä tekoälylaki antaisi sekä kotimaisille että ulkomaisille sijoittajille vakaamman pohjan – joukon odotuksia, joiden varaan voi suunnitella sen sijaan, että arvailisi.
Hallituksen tavoite menee pidemmälle: laki on osa laajempaa pyrkimystä asemoida Malesia alueelliseksi tekoälyn kehityskeskukseksi. Kilpailu tästä roolista on jo kovaa. Singapore, Indonesia ja Vietnam ovat kaikki olleet aktiivisia tekoälypolitiikassa, ja monikansalliset yritykset pyrkivät keskittämään alueelliset toimintonsa sinne, missä oikeudellinen ympäristö on ennustettavin. Malesian vuoden 2027 alun tavoite on yritys päästä tämän kehityksen edelle tai ainakin olla jäämättä siitä jälkeen.
Vaikein osuus on vielä edessä
Määräajan ilmoittaminen on helpompaa kuin lain kirjoittaminen. Malesian on päätettävä, kuinka tiukkaa sääntelyä se haluaa. Liian kevyt sääntely ei puutu todellisiin riskeihin. Liian raskas taas saa kehittäjät viemään hankkeensa muualle. Maan on myös rakennettava valvontakapasiteettia – viranomaisia, jotka ymmärtävät tekoälyjärjestelmiä riittävästi auditoidakseen niitä, ja tuomioistuimia, jotka pystyvät käsittelemään algoritmisiin päätöksiin liittyviä riitoja.
Esillä on myös kysymys yhdenmukaisuudesta muiden lainkäyttöalueiden kanssa. Tekoäly-yritykset toimivat rajojen yli, ja säännöt, jotka poikkeavat jyrkästi EU:n tekoälyasetuksesta tai Yhdysvaltojen osavaltiotason vaatimuksista, lisäävät vaatimustenmukaisuuskustannuksia sen sijaan, että vähentäisivät niitä. Malesia ei ole kertonut, aikooko se jäljitellä mitään olemassa olevaa kehystä.
Luonnostekstiä ei ole julkaistu eikä julkisen kuulemisen aikataulua ilmoitettu. Vuoden 2027 alun tavoite antaa hallitukselle noin puolitoista vuotta muuttaa suunnitelma lainsäädännöksi, joka voi mennä läpi ja kestää kosketuksen niihin toimialoihin, joita se tulee sääntelemään. Pitääkö määräaika, on ensimmäinen konkreettinen testi sille, kuinka vakavasti hanke on otettu.
