Rikastustaso, jolla on merkitystä
Uraani, joka on rikastettu 60 %:n puhtauteen, on vain teknisen askeleen päässä ydinaselaitteelle tarvittavasta 90 %:n kynnyksestä. Iranin päätös rikastaa näin korkealle ei ole laitonta ydinsulkusopimuksen nojalla, mutta se rikkoo vuoden 2015 yhteisen kattavan toimintasuunnitelman (JCPOA) asettamia rajoituksia. Varasto on nyt pisteessä, jossa Iran voisi halutessaan rikastaa edelleen ja tuottaa aselaatuista materiaalia viikoissa.
Ulkoministeriön virkamiehet ovat kieltäytyneet ilmoittamasta varaston tarkkaa kokoa, mutta Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) on dokumentoinut tasaisen kasvun neljännesvuosittaisissa raporteissaan. Kertymä on ollut käynnissä vuodesta 2021, jolloin Iran alkoi rikastaa 60 %:n tasolle huippututkijansa salamurhan jälkeen – toimenpide, jota se kutsui puolustustoimeksi.
Miten se vaikuttaa neuvottelupöytään
Neuvottelut JCPOA:n elvyttämiseksi ovat olleet pysähdyksissä kuukausia. Yhdysvallat ja eurooppalaiset suurvallat vaativat Irania peruuttamaan rikastuksen, kun taas Teheran vaatii kaikkien pakotteiden poistamista ensin. Lähes aselaatuinen uraanivarasto antaa Iranille vipuvartta – mutta nostaa myös panoksia. Minkä tahansa sopimuksen on nyt käsiteltävä varastoa, jota ei ollut olemassa alkuperäistä sopimusta allekirjoitettaessa.
Iranin rikastuspäätös on jo vaikeuttanut keskusteluja niin kutsutun E3-ryhmän (Ranska, Saksa ja Iso-Britannia) kanssa. Nämä hallitukset ovat varoittaneet, että varasto on ”ennennäkemätön valtiolle, jolla ei ole aseohjelmaa”, mutta ne eivät ole vielä käynnistäneet pikapalautusmekanismia, joka palauttaisi YK:n pakotteet.
Pakoteuhka leijuu jälleen
Uudet pakotteet ovat välittömin riski. JCPOA:n riidanratkaisumenettelyn mukaan kuka tahansa osapuoli voi vaatia YK:n pakotteiden pikapalautusta, jos Iranin todetaan syyllistyneen olennaiseen rikkomukseen. Yhdysvallat, joka ei enää ole JCPOA:n osapuoli, ei voi suoraan vedota tähän lausekkeeseen, mutta E3-maat voivat. Toistaiseksi ne ovat pidättäytyneet toivossa diplomatian toimimisesta.
Samaan aikaan Yhdysvaltain valtiovarainministeriö on jo asettanut erillisiä pakotteita Iranin rikastusohjelmaan liitetyille tahoille. Lisätoimenpiteet voisivat kohdistua Iranin öljynvientiin, pankkisektoriin tai jopa sentrifugien osia toimittaviin yrityksiin. Vaikutus olisi välitön: Iranin talous, joka on jo ennestään rasittunut inflaatiosta ja työttömyydestä, saisi uuden iskun.
Teheran on vastannut nopeuttamalla rikastusta. Viesti on selvä: puristakaa meitä, niin lähestymme pommia entisestään. Tämä logiikka on pitänyt E3-maat liipaisimesta erossa, mutta varasto pakottaa ne punnitsemaan toimimattomuuden hintaa.
Mitä tapahtuu seuraavaksi
Diplomaattiset kanavat ovat edelleen avoinna, mutta aika on vähissä. IAEA:n hallintoneuvosto kokoontuu jälleen maaliskuussa, ja jos edistystä ei tapahdu, E3-maat saattavat vihdoin vaatia pikapalautusta. Iran on ilmoittanut kävelevänsä pois ka
