Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu julisti tiistaina sodan libanonilaista Hizbollah-militanttiryhmää vastaan, mikä on dramaattinen eskalaatio, joka uhkaa horjuttaa aluetta entisestään ja vaarantaa jo ennestään hauraat diplomaattiset ponnistelut. Ilmoitus tuli jännitteiden lisääntyessä Israelin pohjoisrajalla Libanonin kanssa, missä rajan yli käydyt kahakat ovat kiihtyneet viime viikkoina.
Julistus ja sen välittömät seuraukset
Netanyahun julistus on ensimmäinen virallinen sota Hizbollahia vastaan vuoden 2006 konfliktin jälkeen. Israelin johtaja perusteli siirtoa välttämättömänä vastauksena sille, mitä hän kuvaili Iranin tukeman ryhmän 'ennennäkemättömäksi aggressioksi'. Sotilasanalyytikoiden mukaan päätös voi laukaista laajemman yhteenoton Libanonin kanssa, maan, joka kamppailee jo taloudellisen romahduksen ja poliittisen halvaantumisen keskellä.
Julistusta seuranneina tunteina Israelin sotilaskoneet iskivät kohteisiin Etelä-Libanonissa, mukaan lukien armeijan mukaan Hizbollahin asevarastoja ja komentokeskuksia. Libanonin viranomaiset raportoivat ainakin tusinasta siviiliuhrista, vaikkakaan lukuja ei voitu vahvistaa itsenäisesti. Hizbollah vastasi laukaisemalla rakettisateita Pohjois-Israeliin, mikä sai asukkaat hakeutumaan pommisuojiin.
Miksi jännitteet kärjistyivät
Konflikti ei syntynyt yhdessä yössä. Kuukausien ajan Hizbollah oli testannut Israelin ilmapuolustusta droneilla ja ohjuksilla, kun taas Israelin tiedustelu varoitti asevarustelusta lähellä rajaa. Laukaisijana näyttää olleen viime viikolla sarja hyökkäyksiä Israelin sotilasasemia vastaan, joissa kuoli useita sotilaita. Netanyahun hallitus, joka on kotimaan paineen alla Gazan sodan käsittelyn vuoksi, tarttui tapahtumaan avatakseen uuden rintaman.
Libanonin väliaikaishallitus on puolestaan kamppaillut hillitäkseen Hizbollahia, joka toimii valtion valvonnan ulkopuolella. Ryhmän johtaja Hassan Nasrallah on toistuvasti vannonut jatkavansa hyökkäyksiä, kunnes Israel lopettaa operaationsa Palestiinassa. Diplomaatit Beirutissa sanovat hallituksen olevan käytännössä voimaton estämään eskalaatiota.
Geopoliittinen epävakaus ja diplomaattiset riskit
Sodanjulistus mutkistaa kansainvälisiä pyrkimyksiä rauhoittaa aluetta. Yhdysvallat ja Euroopan unioni ovat painostaneet tulitaukoa Israelin ja Hamasin välillä Gazassa toivoen laajentavansa sitä Libanonin rajalle. Nyt nämä neuvottelut ovat todennäköisesti tauolla. Korkea YK:n virkamies, joka puhui nimettömänä, sanoi eskalaation 'tuhoavan sen vähäisen luottamuksen, joka diplomaattisissa kanavissa oli jäljellä'.
Iran, Hizbollahin päärahoittaja, on julkisesti ylistänyt ryhmän vastarintaa, mutta pidättäytynyt suorasta sotilaallisesta osallistumisesta. Silti riski laajemmasta sodasta, joka vetäisi Teheranin mukaan, huolestuttaa Washingtonia. Öljyn hinta nousi hieman keskiviikkona, kun markkinat hinnoittelivat Lähi-idän toimituskatkosten uhkan.
Kumpikaan osapuoli ei ole osoittanut halukkuutta de-eskalaatioon. Israelin armeija on kutsunut reserviläisiä pohjoiselle rintamalle, ja Hizbollah on uhannut iskeä Israelin kaupunkeihin tarkkuusohjuksilla. Yhdistyneiden kansakuntien Libanonin väliaikaisjoukot (UNIFIL) ovat kehottaneet hillintään, mutta niillä ei ole mandaattia tai tulivoimaa puuttuakseen asiaan.
Toistaiseksi ainoa varmuus on lisää väkivaltaa. Kysymys kuuluu, voiko kansainvälinen yhteisö elvyttää diplomaattisia kanavia ennen kuin yhteenotto kärjistyy avoimeksi sodaksi Israelin ja Libanonin välillä – sellaiseksi, jota kumpikaan osapuoli ei ehkä pysty hallitsemaan.
