Yhdysvaltojen ja Iranin viimeisin ydinkeskustelukierros on pysähtynyt täydellisesti, eikä osapuolten välillä ole kyetty kuromaan umpeen erimielisyyksiä Teheranin vaatimuksesta säilyttää rikastusoikeutensa. Katkos uhkaa purkaa kuukausien huolellisen diplomatian ja voi kiristää jännitteitä Lähi-idässä.
Mikä kaatoi neuvottelut
Kynnyskysymys on Iranin vaatimus pitää uraaninrikastusohjelmansa pääosin ennallaan – kanta, jonka Yhdysvallat on pitkään torjunut punaisena viivana. Rikastusteknologiaa voidaan käyttää ydinpolttoaineen tuotantoon energiantuotannossa tai, korkeammilla puhtausasteilla, aseiden valmistuksessa. Neuvottelijat ovat pyrkineet rajoittamaan Iranin rikastuskapasiteettia siitä lähtien, kun alkuperäinen vuoden 2015 sopimus romahti, mutta viimeisin kierros ei tuottanut edistystä. Virkamiesten mukaan, jotka tuntevat keskustelut, ilmapiiri oli "jääkylmä" ennen kuin osapuolet poistuivat neuvotteluista sopimatta uutta tapaamista.
Iranin kanta pysyy tiukkana
Teheran on johdonmukaisesti väittänyt rikastuksen olevan suvereeni oikeus ydinsulkusopimuksen (NPT) nojalla. Iranin hallituksen mukaan se haluaa kapasiteetin rauhanomaisiin tarkoituksiin eikä aio aseellistaa sitä. Mutta tämä kanta on herättänyt epäilyä Washingtonissa ja eurooppalaisissa liittolaissa, jotka viittaavat Iranin aiempiin salaisiin rikastuslaitoksiin luottamuksen puutteen syynä. Neuvottelujen jäädyttämisen myötä Iran on jatkanut rikastetun uraanin varastonsa laajentamista – toimenpide, joka entisestään vaikeuttaa mahdollista tulevaa sopimusta.
Mahdolliset seuraukset alueelle
Pysähtyneet neuvottelut eivät ole irrallisia. Epäonnistunut tai toistaiseksi keskeytynyt tauko voi vahvistaa ääriliikkeitä molemmin puolin. Lähi-idässä Persianlahden valtiot ja Israel pitävät ydinasekykyistä Irania eksistentiaalisena uhkana. Jos diplomaattiset kanavat sulkeutuvat, väärinarvioinnin tai salaisen toiminnan riski kasvaa. Alueellinen turvallisuusdynamiikka on jo hauras vuosien välillisten konfliktien jälkeen Jemenissä, Syyriassa ja Irakissa. Diplomaattinen tyhjiö voi myös antaa Venäjälle ja Kiinalle enemmän vaikutusvaltaa alueella, kun ne jatkavat taloudellisia ja sotilaallisia siteitään Teheraniin.
Maailmanlaajuiset diplomaattiset heijastusvaikutukset
Lähi-idän lisäksi umpikuja mutkistaa laajempia kansainvälisiä pyrkimyksiä ylläpitää ydinsulun normeja. Muut maat seuraavat, pystyykö Yhdysvallat neuvottelemaan rajoituksia rikastukselle vai onko vuoden 2015 kehys pysyvästi kuollut. Alkuperäisen sopimuksen eurooppalaiset allekirjoittajavaltiot – Ranska, Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta – ovat yrittäneet pelastaa jotain, mutta ilman Yhdysvaltojen ja Iranin sitoutumista niiden vaihtoehdot ovat rajalliset. YK:n ydinturvajärjestö IAEA on varoittanut, että sen pääsy Iranin kohteisiin vähenee, mikä tekee vahvistuksesta vaikeampaa.
Kysymys on nyt siitä, onko kumpikaan osapuoli valmis pehmentämään kantaansa ennen kuin pattitilanne muuttuu peruuttamattomaksi. Uusia neuvotteluja ei ole aikataulutettu, ja molemmat pääkaupungit ovat viestineet olevansa valmiita odottamaan toista pidempään. Mitä pidempään umpikuja kestää, sitä enemmän alueen – ja maailman – on elettävä seurausten kanssa.
