Edustajainhuone äänesti keskiviikkona vuoden 2002 Irania vastaan annetun sotatoimivallan valtuutuksen lopettamisen puolesta, lähettäen selkeän puolueiden ylittävän vastalauseen presidentti Trumpille. Laki, joka hyväksyttiin molempien puolueiden äänillä, merkitsee harvinaista hetkeä, jolloin kongressi vastustaa Valkoisen talon sotatoimivaltuuksia. Tämä saattaa muuttaa Yhdysvaltojen lähestymistapaa sotilaalliseen osallistumiseen Lähi-idässä.
Puolueiden ylittävä enemmistö
Laajalti molemmat puolueet tukivat päätöslauselmaa, mikä osoittaa, että hallinnon Iran-politiikkaa koskeva pettymys ylittää puoluerajat. Äänestystulosta ei julkistettu alkujaan, mutta jäsenet kuvasivat sitä vahvasti puolueiden ylittäväksi. Monille kyse ei ollut Iranin teoista, vaan kongressin perustuslaillisen sodan julistusvallan palauttamisesta. Valkoinen talo oli väittänyt, että vuoden 2002 valtuutus on edelleen tarpeen, mutta yhä useampi edustaja oli eri mieltä.
Kongressin valtasuhteiden muutos
Äänestys on enemmän kuin poliittinen erimielisyys – kyse on valtamuutoksesta. Vuosien ajan kongressi on jättänyt sotilaalliset asiat hallituksen päätettäväksi. Tämä äänestys rikkoo kyseisen tavan. Lakkauttamalla vuoden 2002 valtuutuksen edustajainhuone väittää, että se – ei presidentti – päättää, milloin ja missä Yhdysvallat menee sotaan. Viesti on selvä: kongressi ei aio enää olla sivullinen katsoja. Puolueiden ylittävä äänestys osoittaa, että kyse ei ole lyhytaikaisesta poliittisesta eleestä, vaan pysyvästä muutoksesta siinä, miten lainsäätäjät näkevät roolinsa.
Yhdysvaltain ulkopolitiikan mahdollinen vaikutus
Jos laki tulee voimaan, se saattaa rajoittaa presidentin kykyä iskeä Irania ilman kongressin nimenomaista hyväksyntää. Tämä olisi merkittävä muutos viime vuosikymmeniltä, jolloin molempien puolueiden presidentit ovat käynnistäneet sotilaallisia operaatioita ilman virallista sodanjulistusta. Vuoden 2002 valtuutusta on käytetty perustelemaan Irania vastaan suunnattuja toimia, kuten dronelentoja ja joukkojen sijoittamista. Sen kumoaminen ei estäisi kaikkia sotilaallisia toimia – presidentillä on edelleen perustuslain 2. artiklan valtuudet – mutta se vaatisi keskustelun ennen merkittävää osallistumista.
Äänestys lähettää myös signaalin liittolaisille ja vastustajille. Iran ja muut maat näkevät, että Yhdysvaltain kongressi on valmis rajoittamaan presidentin valtaa. Tämä saattaa muuttaa diplomaattisia laskelmia. Ei kuitenkaan ole vielä selvää, aikoako senaatti käsitellä lakiehdotusta. Laki siirtyy nyt ylähuoneeseen, jonka kohtalo on epävarma. Enemmistön johtaja Mitch McConnell ei ole ilmoittanut, aikooko hän järjestää äänestyksen. Jotkut senaattorit ovat jo ilmaisseet vastustuksensa, väittäen, että valtuutus on edelleen tarpeen pelotuskeinona.
Mitä seuraa
Edustajainhuoneen äänestys on vasta ensimmäinen askel. Lain täytyy päästä läpi senaatissa ja presidentin allekirjoituksella tulla voimaan – vaikka veto on todennäköinen. Trump ei ole osoittanut halua luopua sotatoimivallastaan. Äänestys kuitenkin asettaa painetta senaatin republikaaneille ottamaan kantaa. Tällä hetkellä kysymys on siitä, selviääkö puolueiden ylittävä henki, joka johti edustajainhuoneen äänestykseen, myös senaatissa. Lattiaäänestyksen aikataulua ei ole vielä määritelty.
