EKP:n Patsalides ajaa pysyvää yhteistä eurooppalaista velkaa vahvistamaan euroa

Euroopan keskuspankin korkea virkamies perustelee pysyvää yhteistä eurooppalaista velkajärjestelmää. EKP:n johtokunnan jäsen Patsalides esitti tällä viikolla, että tällainen mekanismi vahvistaisi euroa, auttaisi syventämään unionin pääomamarkkinoita ja nostaisi valuutan asemaa maailmanlaajuisesti varantovaluuttana.

Yhteisen velkainstrumentin perustelut

Patsalides kuvaili pysyvää yhteistä velkajärjestelyä rakenteelliseksi työkaluksi – ei pelkäksi kriisivasteeksi. Pandemian aikana EU laski liikkeelle yhteistä velkaa NextGenerationEU-ohjelman kautta, mutta se oli väliaikaista. Virkamies haluaa nyt, että tästä mallista tulee pysyvä osa euroalueen rahoitusarkkitehtuuria. Ajatuksena on, että tasainen yhteisesti liikkeelle laskettujen joukkolainojen virta loisi syvät ja likvidit markkinat, joihin sijoittajat ympäri maailmaa voisivat luottaa. Tämä likviditeetti puolestaan tekisi eurosta houkuttelevamman keskuspankeille ja valtion sijoitusrahastoille varantojen hallussapidossa.

Miksi pääomamarkkinat tarvitsevat vankemman perustan

Tämä pyrkimys liittyy myös pitkäaikaiseen hankkeeseen rakentaa todellinen pääomamarkkinaunioni Eurooppaan. Tällä hetkellä euroalueen pääomamarkkinat ovat pirstaleiset. Kukin maa laskee liikkeelle omaa velkaansa, ja niillä on erilaiset luottoluokitukset ja tuotot. Tämä vaikeuttaa yhtenäisten eurooppalaisten markkinoiden kilpailua Yhdysvaltojen kanssa. Patsalides näkee pysyvän yhteisen velkainstrumentin keinona luoda yhteinen riskitön omaisuuserä, joka muistuttaa Yhdysvaltain valtion obligaatioita. Ilman tällaista ankkuria unionin pääomamarkkinoiden on vaikea saavuttaa sitä syvyyttä ja yhtenäisyyttä, jota maailmanlaajuiset sijoittajat vaativat.

Euron maailmanlaajuisen roolin nostaminen

Sisäisten markkinamekanismien lisäksi ehdotuksella on geopoliittinen ulottuvuus. Euro on toiseksi eniten käytetty varantovaluutta, mutta se on silti kaukana dollarin perässä. Patsalides argumentoi, että pysyvä yhteinen velkamekanismi viestisi EU:n pitkän aikavälin sitoutumisesta finanssipoliittiseen koordinointiin ja vakauteen. Tällä signaalilla on merkitystä. Keskuspankit ja kansainväliset sijoittajat etsivät luotettavuutta ja ennustettavuutta päättäessään, mihin varantonsa sijoittavat. Tasainen korkealaatuisten euromääräisten joukkolainojen tarjonta antaisi heille enemmän syytä siirtyä pois dollarista.

EKP:n virkamiehen kommentit tulevat samaan aikaan, kun euroalue keskustelee siitä, miten rahoittaa yhteisiä prioriteetteja, kuten puolustusta, energiariippumattomuutta ja ilmastotoimia. Viime vuoden aikana Euroopan komissio on esitellyt ideoita uudesta yhteisestä lainanotosta näiden tavoitteiden rahoittamiseksi. Patsalides käytännössä sanoo, että satunnainen lainanotto ei riitä – unioni tarvitsee pysyvän kehyksen.

Ehdotus on kaukana valmiista sopimuksesta. Se vaatisi yksimielistä hyväksyntää EU:n jäsenvaltioilta, joista monet ovat edelleen varuillaan velan yhteistämisestä. Maat kuten Saksa ja Alankomaat ovat historiallisesti vastustaneet pysyvää yhteistä lainanottoa väittäen, että se saattaisi palkita finanssipoliittisen holtittomuuden. Patsalidesin aloite sytyttää tämän keskustelun uudelleen ilman selkeää tietä konsensukseen. Toistaiseksi EKP:n johtokunnan jäsen jatkaa ajamistaan, ja kysymys siitä, onko Eurooppa valmis pysyvään yhteiseen velkaan, on edelleen avoin.