Euroopan komissio on luvannut tiukempaa linjaa kauppasuhteissa Kiinan kanssa sen jälkeen, kun EU:n kauppavaje Pekingiin on kasvanut 360 miljardiin euroon. Ennätyksellinen luku on lisännyt painetta Brysseliin suojella eurooppalaista teollisuutta siltä, mitä virkamiehet kuvailevat yhä epätasapainoisemmaksi kauppasuhteeksi.
Vajeen laajuus
Kiinan valtava tuotantopohja ja kasvava hallitseva asema keskeisillä aloilla, kuten sähköajoneuvoissa, aurinkopaneeleissa ja akuissa, ovat syventäneet EU:n riippuvuutta tuonnista. Eurooppa vie Kiinaan huomattavasti vähemmän tavaroita ja palveluita kuin se sieltä ostaa, mikä on luonut kuilun, joka on kasvanut tasaisesti viime vuosikymmenen aikana. 360 miljardin euron vaje ei ole äkillinen piikki – mutta mittakaava on nyt poliittisille päättäjille vaikea sivuuttaa.
Eurooppalaiset yritykset ovat pitkään valittaneet rajoitetusta markkinoillepääsystä Kiinassa, pakotetuista teknologiansiirroista ja valtiontuista, jotka antavat kiinalaisille kilpailijoille etulyöntiaseman. Vaje luku kattaa vain tavaroiden ja palveluiden kaupan; se ei sisällä investointien tai digitaalisten palveluiden arvoa, joissa epätasapaino saattaa olla vielä suurempi.
Mitä komissio lupaa
Euroopan komissio, EU:n toimeenpaneva elin, ilmoitti ryhtyvänsä tiukempiin toimiin epätasapainon korjaamiseksi. Tähän kuuluu olemassa olevien kauppapuolustusvälineiden käyttö entistä aggressiivisemmin sekä vastavuoroisen pääsyn edistäminen Kiinan markkinoille. Lupaus tulee vuosien diplomaattisten ponnistelujen jälkeen, jotka ovat tuottaneet rajallisia tuloksia.
Brysselin virkamiehet ovat keskustelleet tullien asettamisesta kiinalaisille sähköajoneuvoille, seuraten Yhdysvaltojen vastaavaa toimenpidettä. Komissio on myös aloittanut kiinalaisia aurinkopaneelivalmistajia koskevan tukienvastaisen tutkimuksen. Vaikka vajeluvun yhteydessä ei ilmoitettu erityisiä uusia toimenpiteitä, komission kielenkäyttö merkitsee sävyn muutosta – sitoutumisesta konfrontaatioon.
Eurooppalaisille valmistajille, erityisesti auto- ja uusiutuvan energian teollisuudessa, kauppavaje on enemmän kuin tilasto. Se heijastaa menetettyjä myyntejä kotimaassa ja ulkomailla. Esimerkiksi saksalaiset autovalmistajat kohtaavat kovaa kilpailua kiinalaisilta tuotemerkeiltä sekä Kiinassa että Euroopassa. Ranskalaiset ja italialaiset luksustavaroiden viejät puolestaan hyötyvät vahvasta myynnistä kiinalaisille kuluttajille, mutta nämä voitot keskittyvät muutamille aloille.
Laajempi huolenaihe on, että Euroopan teollinen perusta voi heikentyä, jos kauppakuilu jatkaa kasvuaan. Teräs-, kemia- ja konevalmistajien osuus Kiinan markkinoista on kaikkien pienentynyt. Komission lupaus tiukemmista toimista on tarkoitettu viestiksi siitä, ettei se anna epätasapainon kasvaa hallitsemattomasti.
Mutta EU on myös riippuvainen Kiinasta harvinaisten maametallien, akkujen ja muiden komponenttien lähteenä, jotka ovat keskeisiä sen vihreälle siirtymälle. Mahdollinen kauppakiista saattaisi häiritä näitä toimitusketjuja. Brysselin on tasapainoteltava halu suojella eurooppalaista teollisuutta ja tarve pitää olennaiset tuonnin virtaukset toiminnassa.
Miten tästä eteenpäin, on epäselvää. Komissio ei ole asettanut aikataulua uusille toimenpiteille. Kauppakomissaari Valdis Dombrovskisin odotetaan nostavan asian esiin tulevissa tapaamisissa kiinalaisten virkamiesten kanssa. Unionin jäsenvaltiot ovat erimielisiä siitä, kuinka pitkälle mennä – jotkut haluavat ankarampia tulleja, toiset pelkäävät vastatoimia. 360 miljardin euron vaje tekee keskustelusta vaikeammin vältettävää.
